Aikuisten oikeus olla ääliö

Me kaikki aikuiset töpeksimme, joskus. Me kaikki olemme ääliöitä, joskus. Useimmiten vilpittömällä anteeksipyynnöllä asioista selvitään ja kannetaan oman tekemisen vastuu. Tämä on sitä vastuullista aikuisuutta.

Jotkut meistä aikuisista tiedostaen tai tiedostamattaan ovat omaksuneet tiettyjä rooleja. Esittelen tässä muutaman aikuisen oikeus olla ääliö teemalla.

Känniääliö: henkilö, joka kuoriutuu esiin esim. vappuisin liian rusinaisen siman jälkeen. Känniääliön tempauksille nauretaan useita viikkoja ja kuukausia tapahtuman jälkeen. Jotkut ovat erikoistuneet ääliömäisiin tempauksiin, niin että muut kaverit jo osaavat odottaa uutta. Känniääliön ei tarvitse ottaa vastuuta käyttäytymisestään, koska muut perustelevat tapahtumaa “No, se oli kännissä. Ei sitä kannata ottaa tosissaan.” Tämä porukan pelle, pelkää yksinäisyyttä niin paljon, että ottaa kantaakseen ääliönroolin.

Jono raivooja: Yleensä eläkeläinen, joka yksinäisyyttään purkaa ruuhka-aikaan kaupan jonoissa. Hän saattaa ohitella tai parhaimmissa tapauksissa huutelee hänen mielestään hitaammille. Kun hänen vuoro on, hän jää juttelemaan kassaneidille ja hidastaa näin ollen koko jonon toimintaa. Onneksi Etelä-Suomessa isoissa kauppakeskuksissa on tullut ns. hitaita kassoja.

Oikein ihanaa vappua.

Asiakastyön ahdistelija: Yleensä miespuolinen henkilö. Asiakaspalvelutilanteessa heittää “huumorilla” navan alapuolisilla kommentteilla. Opiskeluaikana olen ollut työssä naulakkohenkilönä. Asiakkaita odotellessa saimme kuluttaa aikaa haluamallamme tavalla. Minulla oli sukankutimet. Eräs mieshenkilö tuli luoksemme ja pyysi minua tekemään hänelle munanlämmittimet. Hänellä oli hauskaa, minulla ei. Asiakaspalvelutyössä sinä vain hymyilet ja näin ahdistelija kuvittelee olevansa hauska. 

Sosiaalisen median ääliö: kaikille tuttu. Huutelee kasvottomana nimimerkin takaa höpö höpöjä.

Työpaikan nuokkarilaiset: Henkilö, ei ole kasvanut nuorisotilalta koskaan aikuiseksi. Haluaa tehdä töitä vain parhaiden kavereiden kanssa eikä ota joukkoon muita. Juoruaa ja mustamaalaa niiden työtä, jotka eivät kuulu jengiin.

Uhkaaja: Tarvitsee yleensä joukon ihmisiä ympärilleen. Käyvät rohkeasti yhden uhrin kimppuun isolla porukalla. Pitää valtaa pelolla ja väkivallalla.  Yksin ollessaan eivät uskalla tehdä mitään.

Vallankäyttäjä: Tätä esiintyy yleensä tilanteissa missä ääliö on ns. arvojärjestyksessä ylempänä.  Vallankäyttäjä saattaa kommentoida alatyylisesti uhriaan, häpäistä häntä tai kyseenalaistaa uhrin ammattiosaamistaan. Hän voi tehdä sen julkisesti tai kahden kesken. Vallankäyttäjä saa uhrin tuntemaan itsensä syylliseltä.

Nämä kaikki esimerkit ovat aikuisten elämän kiusaajia, mutta samat kiusaamisen muodot ovat lasten ja nuorten maailmassa. Näitä esimerkkejä tietävät kaikki. Joko oman kokemuksen kautta tai tietää jonkun, joka on esim. saanut sähköpostilla kuvia, mitä ei haluaisi nähdä. Lasten ja nuorten  kohdalla emme hyväksy minkäänlaista kiusaamista, mutta kun kiusaaminen sattuu omalle kohdalla, hiljaisesti hyväksymme, naureskelemme, kauhistelemme tai alistumme kiusaajien käyttäytymiseen. Harva uskaltaa sanoa, että tämä ei ole oikein.