Aikuisten oikeus olla ääliö

Me kaikki aikuiset töpeksimme, joskus. Me kaikki olemme ääliöitä, joskus. Useimmiten vilpittömällä anteeksipyynnöllä asioista selvitään ja kannetaan oman tekemisen vastuu. Tämä on sitä vastuullista aikuisuutta.

Jotkut meistä aikuisista tiedostaen tai tiedostamattaan ovat omaksuneet tiettyjä rooleja. Esittelen tässä muutaman aikuisen oikeus olla ääliö teemalla.

Känniääliö: henkilö, joka kuoriutuu esiin esim. vappuisin liian rusinaisen siman jälkeen. Känniääliön tempauksille nauretaan useita viikkoja ja kuukausia tapahtuman jälkeen. Jotkut ovat erikoistuneet ääliömäisiin tempauksiin, niin että muut kaverit jo osaavat odottaa uutta. Känniääliön ei tarvitse ottaa vastuuta käyttäytymisestään, koska muut perustelevat tapahtumaa “No, se oli kännissä. Ei sitä kannata ottaa tosissaan.” Tämä porukan pelle, pelkää yksinäisyyttä niin paljon, että ottaa kantaakseen ääliönroolin.

Jono raivooja: Yleensä eläkeläinen, joka yksinäisyyttään purkaa ruuhka-aikaan kaupan jonoissa. Hän saattaa ohitella tai parhaimmissa tapauksissa huutelee hänen mielestään hitaammille. Kun hänen vuoro on, hän jää juttelemaan kassaneidille ja hidastaa näin ollen koko jonon toimintaa. Onneksi Etelä-Suomessa isoissa kauppakeskuksissa on tullut ns. hitaita kassoja.

Oikein ihanaa vappua.

Asiakastyön ahdistelija: Yleensä miespuolinen henkilö. Asiakaspalvelutilanteessa heittää “huumorilla” navan alapuolisilla kommentteilla. Opiskeluaikana olen ollut työssä naulakkohenkilönä. Asiakkaita odotellessa saimme kuluttaa aikaa haluamallamme tavalla. Minulla oli sukankutimet. Eräs mieshenkilö tuli luoksemme ja pyysi minua tekemään hänelle munanlämmittimet. Hänellä oli hauskaa, minulla ei. Asiakaspalvelutyössä sinä vain hymyilet ja näin ahdistelija kuvittelee olevansa hauska. 

Sosiaalisen median ääliö: kaikille tuttu. Huutelee kasvottomana nimimerkin takaa höpö höpöjä.

Työpaikan nuokkarilaiset: Henkilö, ei ole kasvanut nuorisotilalta koskaan aikuiseksi. Haluaa tehdä töitä vain parhaiden kavereiden kanssa eikä ota joukkoon muita. Juoruaa ja mustamaalaa niiden työtä, jotka eivät kuulu jengiin.

Uhkaaja: Tarvitsee yleensä joukon ihmisiä ympärilleen. Käyvät rohkeasti yhden uhrin kimppuun isolla porukalla. Pitää valtaa pelolla ja väkivallalla.  Yksin ollessaan eivät uskalla tehdä mitään.

Vallankäyttäjä: Tätä esiintyy yleensä tilanteissa missä ääliö on ns. arvojärjestyksessä ylempänä.  Vallankäyttäjä saattaa kommentoida alatyylisesti uhriaan, häpäistä häntä tai kyseenalaistaa uhrin ammattiosaamistaan. Hän voi tehdä sen julkisesti tai kahden kesken. Vallankäyttäjä saa uhrin tuntemaan itsensä syylliseltä.

Nämä kaikki esimerkit ovat aikuisten elämän kiusaajia, mutta samat kiusaamisen muodot ovat lasten ja nuorten maailmassa. Näitä esimerkkejä tietävät kaikki. Joko oman kokemuksen kautta tai tietää jonkun, joka on esim. saanut sähköpostilla kuvia, mitä ei haluaisi nähdä. Lasten ja nuorten  kohdalla emme hyväksy minkäänlaista kiusaamista, mutta kun kiusaaminen sattuu omalle kohdalla, hiljaisesti hyväksymme, naureskelemme, kauhistelemme tai alistumme kiusaajien käyttäytymiseen. Harva uskaltaa sanoa, että tämä ei ole oikein.

Kevät tulee, oletko valmis?

Pari kuukautta kesälomaan, niin koululaisten kuin aikuisten. Haaveena lämpöisiä päiviä, ystäviä ja rentoutumista. Mielellään ei hyttysiä, vesisadetta ja punkkeja. Nyt eletään sitku-elämää. Sitku on kesä, mennään lomalle Espanjaan auringon alle ja huuhdellaan varpaita Välimeren suolaisessa vedessä. Sitku on loma, makaan parvekkeella ja otan aurinkoa ja annan Perämerentuulen heilutella hiuksia. Sitku on loma, siivoan koko huushollin ja laitan kukkia laatikkoon. Sitku on loma, en tee mitään. Sitku-elämä kuuluu olennaisena osana lomaan. Se on haaveilua, joka välttämättä ei toteudu, mutta unelmoimalla on hyvä rentoutua ja suunnitella tulevaa. Vaikkakaan kaikki haaveet ei toteutuisikaan, jo pelkästään unelmointi avovedessä uimisesta saa stressihormoni tasot alas. Kuitenkin jos pelkkä haaveilu ei riitä ja haluat kesällä muutakin kuin olemista, tule Rajalla Kauppakeskukseen Tornioviikolla lauantaina 12.5.2018 klo 12:00. Harrastustorilla on mahdollisuus tutustua eri toimijoiden kesätarjontaan mm. Tornio VPK, 4H, Jätkänkiekko, Tornio Liikuntatoimi, Alatornion NKY, Pohjan Tytöt ja Sissit, Rajalyönti, Karvakaverit sekä Paras kaveri hanke. Lauantaina pääset tutustumaan myös Perheidentoriin,. Perheidentorilla on ohjelmaa lapsille ja heidän vanhemmilleen. Lisäksi koko Tornioviikko huipentuu Viktorian-torille monipuolisela ohjelmalla. Tule siekin mukaan.

Klikkaa kuvaa, niin näet koko viikon ohjelman.

Homo!

Olen tutustunut laajasti kiusaamiseen liittyvään ilmiöön. THL:n Kouluterveydenkysely 2017 tulokset Tornion kohdalla on aika surulliset, varsinkin poikien osalta. Tytöt menevät aika linjassa valtakunnallisesti, mutta torniolaiset pojat ovat kunnostautuneet kiusaamisen osalta. Perusopetuksen 4.ja 5. luokkalaisilta kyselyssä kysyttiin kokeeko koulukiusaamista koulussa vähintään kerran viikossa lukukauden aikana. Kerran viikossa ilmoitti 7,3%, joista poikien vastaukset olivat 8,1% ja tyttöjen 6,4%. Torniossa vastaava luku molempien sukupuolia katsoessa oli 10,5%, joista poikien 15,2% ja tyttöjen 6,1%. Alueellinen vertailutaulukko löytyy tästä linkistä. 

Kun tarkasteltiin syrjivää kiusaamista, eli sukupuoleen, ulkonäköön, perhetaustaan, uskontoon tai seksuaaliseen kiusaamiseen liittyvää, torniolaiset pojat olivat numero ykkösiä varsinkin ulkonäköön ja seksuaaliseen kiusaamisen suhteen. Ulkonäöstä kiusattiin valtakunnallisesti 4.-5 luokkalaisia poikia 12,5% ja sama luku oli torniolaisilla pojilla 20,6%. Vastaavat luvut olivat valtakunnallisesti tytöillä 13,5% ja torniolaiset tytöt 13,6%. Sukupuoleen liittyvä kiusaaminen valtakunnallisesti pojilla 9,1% ja torniolaiset pojat 21,8%. Tyttöjen luku oli 3,9% ja 3,3%. Miten tämä kiusaaminen näkyy? Homottelulla, kiusaamalla vartalon muotoja ja kyseenalaistamalla poikien “miehisyys”.

Kukkahattutätin aatokset kyselyn tuloksista. THL:n kyselystä huomaa kuinka tärkeään aikaan kamraatti-hanke on tullut. Jos saavutamme pelkästään sen, että avaamme keskustelun eri tahojen välillä kiusaamisesta, olemme pääseet jo hyvälle alulle.
Poikien väliseen vuorovaikutukseen kuuluu miehisyyden mittaaminen eli kisuaminen. Mitataan kuka on  vahvin ja nopein. Uskoisin, että kaikki pojat kohtaavat jollakin tasolla homottelua, mutta noin joka viides kokee sen olevan kiusaamista. Voisiko se olla näin? Silloinhan me kukkahattutätit olemme sokeita, kuuroja ja mykkiä.  Miten me vanhemmat, ohjaajat, kasvattajat sekä muut aikuiset näemme vierestä milloin kisuaminen on muuttunut kiusaamiseksi? Emmehän me hyväksy huoritteluakaan tytöille tai naisille.
Ihminen on sosiaalinen olento, me tarvitsemme toisia olemaan itse ihminen. Me aikuisetkin tarvitselemme kisuamista, hyväntahtoisia eleitä ja kosketusta. Joskus on hyvä vähän mitata voimia ja painia. Jokainen miestä kun on täydellinen, juuri sellaisena kun on - omana itsenään.