Sinne meni. Minä voin istua hetkeksi tuolille ja jopa ottaa kirjan esille. Lapseni menee tuttujen lasten luokse ja he alkavat leikkiä. Tuntemattomista äideistä on tullut tuttuja ja keskustelumme on aikuisten juttuja. Vaihdamme lapsiin liittyviä vinkkejä ja nauraa hekotamme. Välillä lapsemme käy tarkistus reissulla ja lähtee sitten muutaman metrin päähän hiekkalaatikolle leikkimään. Välillä muistutan lastani miten siellä hiekkalaatikolla ollaan ja miten kaveria pitää kohdella. Hiekkakakku pään päällä ei aikuisista ole hyvä idea ja sitä hiekkaa ei välttämättä kannata syödä. Maistuu samalle mitä edellisenä viikkona. Hyvänä päivänä otamme eväät mukaan, mutta muuten leikkikentältä lähdemme vasta syömään kotiin. Taaperoikäisen parasta liikuntaa, kaverisuhteista ja vuorovaikutustaitojen oppimista.
Yksinäisyys on periytyvää ja kuinka yksinäisyys lähtee pienistä asioista. Mikä onkaan sen parempi paikka kehittää ystävyyssuhteita kuin mennä pienen lapsen kanssa leikkikentälle. Kentällä tapaavat muutkin samassa elämäntilanteessa olevat aikuiset. Lapsi oppii samalla sosiaalisia taitoja, liikkuu sekä leikkii. Aikuiset saavat aikuista seuraa, jolloin kotona eivät seinät kaadu päälle.
Loppujen lopuksi pienet asiat ovat suuria elämänkaaren aikana. Alle kouluikäistä ei tarvitse erikseen viedä harrastuksiin, mikäli harrastusta ei tehdä vanhemman kanssa yhdessä. Leikkikenttä riittää harrastukseksi.
Jos olet yksinäinen ja sinulla ei ole lapsia. Kokeileppa koirapuistoa. Lainaa vaikka naapurin koiraa ja lähde koirapuistoon. Siellä tapahtuu epätyypillinen suomalainen ilmiö, toisilleen tuntemattomat ihmiset keskustelevat toisilleen.
Lopuksi pieni mainos. Tule mukaan Tornion Liikennepuistoon Kesähässäkkä-piknikille tiistainta 19.6.2018 klo 10:30-14:30.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti